Kun uni ei tulekaan..

Tällaisena yönä, kun nukkumatti ajaa ohi, on hyvä kirjoitella blogiin uutta tekstiä. Paljon onkin tapahtunut sitten viimekirhoituksen.
minun vuoden kestäneelle sairastelukierteelle löytyi vihdoin syy, 22.12 vuokra-asuntomme seinästä löytyi näkyvä homevaurio. Kumma juttu kun tällainen homeherkistynyt kuin minä onkaan sairastellut. Suuri harmi oli tosi muuttaa pois muuten niin unelma asunnosta. Olihan siinä oma piha, omakotitalo ja jokiranta. Mutta ei auta, terveys etusijalla kuitenkin. Jouluaatto menikin nopeasti, sillä päivällä siivosimme uutta asuntoa ja ilta vietettiin minun kotonani rakkaan oerheen ympäröimänä. Joulupäivä vietettiin anoppilassa ja hankitttiin jouluähky suunnitelmista huolimatta. Tapanina jatkettiin lisäkilojen hankkimista ja syötiin mieheni mummon luona perinteinen tapaninpäivän karjalanpaisti. Joululahjat tulivat enemmän kuin taroeeseen, saimme vaatteita ja niissä sitä kuljettiinkin joulun jälkeen tovi. Heti tapsanpäivän jälkeen alkoi tohina, tavarat pakattiin kiireenvilkkaa laatikoihin ja kaikki tekstiilipintaiset huonekalut sekä kodintekstiilit pakattiin jumperiin ja saimmekin suuren kokon aikaseksi. Iso junoerillinen tavaraa jouduttiin polttamaan homevaurion vuoksi. Järkytys ja shokki oli uutenavuotena kova. Uusi asunto oli alla ja vanha luovutettu mutta päällä minulla vain yöpaita.. Onneksi saimme heti vuoden alussa lahjoituksena vaatteita ja kodintekstiilejä. Kyllä apu on löytynyt läheltä kun sitä on kaikkein eniten tarvittu.

mutta myös jotain hyvää luvassa. Bellan lähdön jälkeen on koti tuntunut tyhjältä. Ei ole pientä karvakasaa vieressä, ei yöllä unettomalle seuraa. Kaikkein eniten olen kaivannut pienten tassujen tepsutusta perässäni. Niimpä kävimme muutama päivä sitten valitsemassa itsellemme koiranpennun. Reilun parin viikon päästä tämä pieni musta labradorinnoutajan pentu, Karma, muuttaa meille. Siitä alkaakin erilainen aikakausi. Matot rullalle ja varastoon ja pienen pennun sisäsiistiksi opetteleminen alkaa. Kyllä sitä pientä jo kovasti odotetaan. Hiljalleen alkaa tavarat olemaan sille jo kasassa ja loput katseltuna mitä ei ole vielä ehditty hankkia. Karma on metsästyslinjainen labbis joten se on rakenteeltaan hieman sirompi kuin palveluskoiraksi jalostetut labukat. Luultavasti tämäkin blogi hiljenee aikalailla, kun siirryn aloittamaan uutta blogia, jossa saatte seurata Karman kehittymistä pienestä pennusta loistavaksi (toivottavasti) noutajaksi. Ensisyksynä meillä on siis jo karvakaveri täynnä energiaa mukana rantoja koluamassa jahdin aikaan. :) palaamisiin ja uuden blogini osoite tulee ilmi seuraavassa postauksessa lähiviikkoina. :)

Palaamisiin! - Milla